Hei vaan tänne blogin puolellekkin! Tää on nyt tän vuoden eka postaus. Oon miettiny paljon että ''Pitäs tehä blogipostaus'' mut ei oo oikeen ollu inspistä tai oon ollu tosi väsyny tän alkuvuoden. Nyt oon pikkuhiljaa alkanu jaksaa paremmin, oon tehny YouTube-videoita, piirtäny/maalannu, suunnitellu uutta tanssikoreografiaa ja kohta muutan uuteen asuntoon. 😊 Kerron myöhemmin enemmän mun tilanteesta, todennäkösesti seuraavassa postauksessa mut se tulee kun oon saanu kuvattua tulevan tanssivideon ja tehtyä pari taulua. 😊
Kerroin ennen joulua festareista ja että halusin muotisuunnitelijaksi, tää on jatkoa sille. :
Vaikka musta ei tullukkaan (ainakaan vielä) Vaateartisaania nii muokkaan kuitenki mun vaatteita, esim. oon värjänny ite mun huppareita ja kertonu äitille miten haluun että mun vaatteita muokataan ja äiti on ommellu ne, tein myös muutama vuosi sitte mun pariin paitaan omat tekstit. 😊
Kirjotin jokin aika sitten jutun ulkonäköpaineista, tää sopii myös siihen.
Sanoin postauksen alussa että ''Kerron myöhemmin enemmän mun tilanteesta...'' mut yks asia on että mulla on-/on ollu ulkonäköpaineita. En oo oikeen ees halunnu kattoo ittee peilistä, joskus oon aatellu että ''en haluu lähtä kotoo mihinkään'' ku on tuntunu että ''mitkään vaatteet ei näytä hyvältä mun päällä''.😔
Vaatteilla voi muokata aika paljon ulkonäköä, telkkarissakin ne peittää raskausmahankin isoilla paidoilla tai kerrospukeutumisella. Mä oon tehny samoin, joskus laitan kireet korkeevyötäröiset housut jotka vetää mahaa sisään korsettityylillä, joskus kun turvottaa eikä housut oikeen ees mee kiinni nii laitan housujen päälle pitkän paidan tai hameen. Käytän myös paljon isoja neuleita, ne on kivan tuntosia, lämpimiä, helppo pukee, -ottaa pois ja on myös yhenlainen muotikikka näyttää laihemmalta kun on esim. iso neule. Mulla on pinkki-, neonkeltanen- ja beige iso neule joille mun veli anto nimityksen ''Taiteilijan neule'' kun Taitelijat pitää semmosia monesti ja yks mun neuleen hiha on ihan maalissa. 😃
Me (eli mä ja mun hoitajat) joskus kutsuttiin myös mun yhtä pitkähihasta ''Rotunaisen puuhka''ksi kun se oli viinin punanen ja siinä oli hapsuja, nimitys tuli siitä kun Talent-Suomi - ohjelmassa joku mies teki Drag Queen-esityksen ja laulo ''Mä olen rotu nainen, hiukan erilainen...'' ja mä aloin laulaa sitä kans ku mulla oli tää pitkähihanen päällä. 😀
Mua on häirinny ihan nuoresta asti myös että mulle kaikki kengät on ollu isoja. Oon aina ollu pienikokonen ja on tuntunu että mulle ei löydy sopivan kokosia kenkiä ja ne ois mun mielestä hienot. Korkkareissa, varsinkin avokkaissa on ollu tää ongelma, joko mun kantapää on oikeessa kohassa kenkää ja varpaisiin jää tyhjää tilaa tai toisinpäin. Nykyään se ei ärsytä nii paljoo ku moni on sanonu mulle että ''Ihana kun sä käytät korkkareita, moni pyörätuolilainen ei pysty 😊''.
Oon myös nähny kuvan ja videon Selena Gomez:ilta ja hoksasin että sillä on ollu joittenkin kenkienkaa sama tilanne. 😊
Siitä asti ku muistan, ihan nuoresta n. 12-vuotiaasta asti oon ihaillu/kuolannu tämmösiä korkkareita 😍 äitillä oli joskus tämmöset ja meinasin saaha ne mut ne oli liian isot, oon törmänny tämmösiin kenkiin joskus kenkäkaupassa ja käyny aina sovittaa mut en oo vieläkään löytäny sopivan kokosia. 😟 Voisko Tuhkimolle löytyy sopivan kokoset kengät?? Jos tiiät että näitä myyään jossain kokoa 35 tai näitten korkkareitten nimen nii kommentoi tai laita mulle viestii Somessa!😊 Tai sit mä vaan joskus ostan ne vaikka ne oiskin vähän isot ku oon haaveillu melkeen koko ikäni. 😊
Tuli mieleen että mun korkkarien käyttäminen alko siitä kun meillä oli pt-tanssin kevätnäytös 2017 ja mulla ei ollu kenkiä, sit äiti anto mun siskon korkkarit. (Kumpikaan meistä ei kysyny lupaa, eli käytännössä varastin korkkarit lainaan. 😀) Ne oli mustat ja kulahtaneet, niistä näky puu maalipinnan välistä nii aattelin että ei se mun sisko kuitenkaan käytä niitä. 😊 Nyt tulee tarinan paras osa: Aluks mulla ei siis ollu kenkiä tanssiaisiin, sit ne kengät oli ihan kulahtaneet, muokkasin ne ite, laitoin maalia, pääsin tanssiaisiin ja kun tulin kotiin nii en nähny niitä kenkiä enää ikinä.. olin siis oman elämäni Tuhkimo. 😀
En ollu sillon ikinä aikasemmin käyttäny korkkareita, enkä oikeen tienny miten niillä ollaan, olin vaan kuullu muoti- ja prinsessaohjelmista että niillä pitää kävellä sisään ja istua jalat yhessä tai -ristissä. Laitettiin ne korkkarit mulle jalkaan heti ku kenraaliharkat alko, jalat pysy hyvin ku olin tasasella lattialla mut kun menin ovesta johonkin toiseen huoneeseen nii kynnyksen kohalla mun nilkat linksahti. Kevätnäytös alko mut meijän esitys ei ollu heti nii kerkesin hoksata että mun pitää jännittää mun jalkoja, vetää polvia yhteen ja painaa jalkoja jalkalautaan. Esitys meni hyvin mut sit ku mulla alko jalat väsymään nii nilkka/nilkat alko liksahtamaan uudestaan. Illalla mun nilkat- varsinkin oikee nilkka oli tosi kipee. Aattelin että ''No oon mä kuullu että jalat tulee korkkareista kipeiks'' ja meinasin pyytää mun hoitajaa hieroo mun nilkkoja mut en kehannu kun se oli nuori mies. 😀
Seuraavana päivänä mun fyssari tuli mun kotiin. Sanoin sille heti että ''Mun oikee nilkka on tosi kipee, se on varmasti nyrjähtäny ku käytin eilen ekaa kertaa korkkareita''. Se mun fyssari sit hiero sitä jalkaa, aluks siihen ei melkeen pystyny ees koskee mut sit se autto ja se mun fyssari sano että mun toinen fyssari voi ens kerralla laittaa siihen kinesioteipin. Se sit laitettiin mulle ja oli siinä kaks viikkoo 😀 sen jälkeen kaikki oli hyvin.
Mulla tulee kyllä nykyäänkin nilkka kipeeks jos se on vähänkin aikaa vinossa 😕 mut opin kuitenki sillon miten niitä käytetään. 😊
Muistan myös ku olin mun veljen rippijuhlissa, lähössä sieltä pois ja sanoin mun hoitajalle että ''Otetaan nää kengät pois jo ennen ku mennään taksiin, ku mun nilkat linksahtaa aina ku tulee töyssyjä''. Meille tuli semmonen pieni taksi jossa oli penkit mun edessä (sanon niitä aina peräkontti-malleiksi), sit kun olin kotiovella, olin pakittamassa mut taksista laitettavat tuolin liinat/remmit/turvavyöt ei päästänykkään mua pakittaa vaan veti mun painavan tuolin kiinni niihin mun edessä oleviin penkkeihin ja mun pottuvarvas jäi mun jalkalaudan ja penkkien väliin. 😩 En oikeen pystyny liikkuu, en saanu sanaa suustani kun kävi niin kipeetä 😩 mun hoitaja oli menny jo ulos autosta, sit se taksikuski hoksas että piti painaa nappia että ne remmit antaa periks. Mun piti sit vaan kasata itteni ja aattelin vaan että ''Nyt vaan peruutat! (Muuten se varvas on paljon kauemmin siellä litistyksissä!)''.
Kerroin mun hoitajille ja yks mun hoitajista jolla oli myös fyssarin koulutus tutki sitä ja todettiin että ''Siinä on todennäkösesti hiusmurtuma''. Se mun varvas oli 2-3 viikkoo musta ja sit ei enää mitään. 😊
Kiitos kun luit ja palataan seuraavassa postauksessa! 👏😊