Joulutarina

Mun lemppari joululeffa on Joulutarina ja tässä tulee nyt mun oma Joulutarina.

Olin n. 2v ja suht. vasta sairastunu aivokalvontulehukseen. Lähin mun hoitajan- ja perheenkaa käymään kotona että nään joulupukin.

Pääsin kotiin, mä ja mun siskot alettiin laulaa joulupukille nii joulupukki käänty eteisessä ympäri ja oli lähössä pois. Äiti meni pyytää että joulupukki jäis kuuntelee ku lapset laulaa mut ei kuulema pystyny kun mä olin näyttäny nii huonovointiselta ja lähti pois.

Sit toinen juttu:

Jollei Jouluna Ole Lunta - biisissä lauletaan 

''Jollei jouluna ole lunta, voiko joulupukki tullakaan?
Hän ei pulkallaan pääse kulkemaan lumetonta pintaa maan
Jollei jouluna ole lunta, kuorma-autonko lainaa hän?
Vaiko lahjoineen junan tungokseen pukin luulet pyrkivän?
Mutta naapurin pieni Ville
Oivan aatteen keksikin
Jospa Korvatunturille pukki ostais helikopterin''

No yks vähäluminen-/musta joulu meille tuli joulupukki lentäjän hattu päässä. 😀

 

Mä oon nyt tosi myöhässä mun suunnittelemasta jouluaikataulusta.

 

Mä olin pienempänä tosi innoissani joulusta niinku varmasti kaikki lapset. Meillä oli tosi monesti 2 joulukalenteria, 1 lelukalenteri ja 1 suklaakalenteri. Muistan ku mä ja mun sisko saatiin LPS (Littlest Pet Shop) - joulukalenterit, siinä 6- tai 9-luukusta näky semmonen kissa ''Little Petsi'' niinku sanoin sillon ja Ai Että ku oli vaikee oottaa siihen asti kun sai avata vaan yhen luukun per päivä. 😀 Sit vuosia myöhemmin elin joulua mun pikkuveljen kautta/mieliks. Sit vietin jouluu mun poikaystävänkaa mut sen jälkeen ku mun poikaystävä lähti (2019 keväällä) mulla on tuntunu että se lapsenmielisyys on alkanu jäämään pois. Mulla oli yks Jouluintoilija-hoitaja joka alotti jouluvalmisteluja jo syys-lokakuussa. Musta oli outoo alottaa jouluvalmistelut nii aikasin ku ite joutuin toppuuttelemaan itteä pienempänä että en oo nii innoissani. 😀 Se hoitaja kysy multa että ''Millon sä haet joulukuusen varastosta? 😊''. Aattelin eka että 15.12. mut sit päätin että sen voi hakee n. 15.11. ku se mun kuusi on pinkki ja siihen aikaan on jo pikkujouluja. 😊 Se hoitaja ei oo mulla enää töissä mut Perinne jatkuu. 😀

Nyt marraskuussa kävin hakee kuusen, valoja ja jotain joulukoristeita siks että mulla tulis joulufiilis ja pystyisin tekee kortteja ja joulu-tauluja muutaman ennen aattoa: No mehän alettiin harjottelee meijän tanssiporukan Pt-tanssiesitystä joulunäytökseenkin jo elokuun loppupuolella mut mulla ei oo ollu tarpeeks joulu-fiilistä korttien tai taulujen tekemiseen. Lopputulos on se että tein tällä viikolla 2 korttia niin nopeesti ku pystyin (toisesta en muistanu ottaa kuvaa) ja yhen taulun kans tulee kiire ku aion antaa sen joululahjaks. 😕😀 Sit oon suunnitellu että teen taulun ja maalausvideon Joulutarina-leffan kansikuvasta mut ne todennökösesti valmistuu vasta joulun jälkeen. 

 

En aio kuitenkaan stressata jos en jaksakkaan maalata niin nopeesti, pitää kuitenki pitää kiva ja rauhallinen joulu. 😊 Oon muuten tekemässä Joulu - / Joulun valmistelu - videon: kävin esim Konsta Hietasen joulukonsertissa, Kuumaa-keikalla, sain antaa niille molemmille mun tekemän muotokuvan 😍, asunnon järkkäystä, torttujen leipomista, tanssiesityksiä, pääsin ite tekee kynttilöitä 😍 ja blaa blaa blaa. 😀 Video tulee ku kerkeen editoida sen 😀 mut kannattaa tilata mun Corlunds_art YouTube-kanava (se on ilmaista) ja seurata mun Corlunds_art - ja Taiteellista_elamaa - Instagrameja nii saat ilmotuksen aina ku julkasen jotain uutta. 😊 

Oishan se mun seuraava haave jos saisin tuloja tubettamisesta, se avais mulle ovia moneen uuteen asiaan 😍 semmonen uuden vuoden toive.😊

 

Tässä vielä muutama kuva mun kotoa jälkeen joulujärjestelyiden. 

Kivaa ja Rauhallista joulua kaikille! 😊💗

Taiteellista elämää - Lumo light-koti

 

Taas asiaa Limingan taidekoulusta. 😀

Oon laittanu nyt lähipäivinä joulujuttuja kotiin ja lisää on tulossa. 😊

Mun kotoa pikkuvessasta palo lamppu, mun piti ostaa uus lamppu ja siinä meni vähän aikaa että sain sen hommattua. Mun hoitaja laitto sinne vessaan mun vihreet talvivalot. Pari mun hoitajaa sano mulle että ''On jännää ku tulee tuolta vessasta pois nii näkee n. 10 sekunttia kaikki pinkkinä''. 😦😀 Sanoin että ''Joo, se ei oo harha, se on tutkittu juttu ja oon itekki todistanu sen. 😀 Ku olin ekaa vuotta (2017) Limingan taidekoulussa, meillä piti kattoo n. 10-20 sekunttia erivärisiä isoja kartonkeja. Jos tuijotettiin punasta kartonkia nähtiin sen jälkeen huone vähän aikaa vihreenä, jos tuijotettiin vihreetä kartonkia nähtiin sen jälkeen huone vähän aikaa punasena, jos tuijotettiin keltasta kartonkia nähtiin sen jälkeen huone vähän aikaa violettina ja  niin edelleen. Se johtuu siitä että kirkkaan värin tuijottaminen on aivoille yhenlainen rasite ja aivot yrittää korjata sitä rasitusta tietyn värin vastavärillä. 😊

 No mut jos punanen on vihreen vastaväri nii miks näkee pinkkiä?

Mä päättelin sen nii että ku ne vihreet valot on niin kirkkaat nii sen jälkeen näkis pinkkiä ja mulla kyllä on olkkarissa pinkit kirkkaat talvivalot, joten se voi korostaa sitä efektiä. 😊

 

Itseasiassa nyt ku etin tähän postaukseen malliksi Väriympyrää ja vastavärejä, se todisti mun teorian oikeeksi. Tuli fiksu olo. 😀

 

 Kirkkaitten valojen takia sanon mun kotia talvisin Lumo light-kodiksi. 😀 Oon käyny Lumo light-festareilla joka vuosi ku ne on järjestetty Oulussa mut tänä vuonna en käyny. Olin perjantaina Ouluhallissa Pikkujoulu Piknikissä, lauantaina samassa paikassa mun kaverinkaa kattomassa Käärijää ja sunnuntaina olin Pt-tanssissa. 😊

 Kerroinkin mun edellisessä postauksessa että mun tuoli hajos. Ootin Qstockista tosi paljon Käärijän keikkaa mut onneks nyt pääsin paikalle. 

Oli tosi hyvä- ja energinen keikka. 😀😍 Lisää kuvia ja videoita näkee Taiteellista_elamaa - Imstasta. Siellä on myös kuvia ku esitin Ariana Grandea ja Halloweenina olin Cruella de Vil. 😀  

(Ei muuten ollu helppoo saada mustaa väriä pois 😀)

Festareita, pyörätuoli hajos, näyttelemistä, Barbie-elokuva ja -tanssikoreografia

 

 Hellou vaan kaikille! 👋😊

Hoksasin pari päivää sitte että ''Oon nyt lähiaikoina suorastaan unohtanu mun blogin! 😯😱''. Tää oli mulla mielessä n. kk sitten mut sit mulla oli OYS:sissa yks toimenpide josta tuli maha tosi kipeeks nii oon joutunu syömään vahvaa kipulääkettä n. 3 viikkoo ja on tuntunu että oon ollu vähän sumussa: mutta nyt I'm back! 😊

Oon yleensä kirjottanu viimestään syyskuussa tiivistelmän mitä oon tehny kesällä; tää tulee nyt vähän myöhään ku on jo yli lokakuun puoliväli mut parempi myöhään ku ei millonkaan. 😊

Koulujen loppumisen aikaan (viimesellä viikolla) meillä oli pt-tanssin kevätnäytös; mulla ei oo ikinä menny ryhmäesitys nii huonosti ku mua jännitti että osaanko vuorosanat koulun teatterinäytökseen. Stressasin kuitenkin turhaan ku esitykset meni hyvin. 😊

Kesän alussa kävin sirkuksessa mun perheenkaa ja pidettiin Naistenilta mun tuttujenkaa, käytiin torilla ja Amarillossa syömässä. 😊 Grillattiin mun perheenkaa, vietettiin Disneyn synttäreitä ja kävin kolmella festareilla: Suomipopissa 3 päivää , Qstockissa ja Vauhti Kiihtyy-festareilla 2 päivää.

Olin ostanu liput 2 päiväksi Qstockkiiin mut todellisuudessa kävin kattoo vaan Kuumaa-keikan, lähin kotiin ku vettä sato, pääsin just kotiin, jalkalaudalta tippu vettä johonkin tuolin sähköjohtoon ja tuoli hajos. Tuoli ei liikkunu kuukauteen, joten joutuin olee koko sen ajan kotona. Mun perhe- ja kaverit lähetti mulle kuitenki videoita Qstockista. 😊 

Luulin että mun pää hajois ku en pääse kotoo mihinkään mut yllättävän hyvin mä selvisin. 💪😊 Onneks mun tuolin varaosa kerkes tulla nii pääsin Vauhti Kiihtyy-festareille ja sen jälkeen vielä muutaman kerran esittää Attaa Noitien kirja-näytelmään. 😍

Tää kuva sopiikin hyvin tähän aikaan ku kohta on Halloween. 😊

Kirjotin pari postausta sitten ''Onks noloo käydä kattoo Barbie-elokuva?''. En ollu sillon vielä päässy kattoo sitä ku mun tuoli oli rikki. Aattelin tehä siitä leffasta tiivistelmän mitä olin mieltä 😊:

Mun mielestä oli outoo kun Barbie-maailmassa mikään neste ei ollu märkää, esim. ku Barbie kävi suihkussa, hanasta ei tullu mitään ja kun Barbie kaatoi maitoa mukiin nii maitopurkista ei tullu mitään, surffauksessa vesi oli kovaa ja aallot näytti ihan marengilta. 😀 Mun mielestä veden ois pitäny olla oikeeta vettä kun nii mä ainakin kuvittelin sillon ku leikin Barbeilla 😊 mut toisaalta sillä nesteen olomuodolla erotettiin hyvin millon ollaan Barbie-maailmassa ja millon oikeitten ihmisten maailmassa. 😊  Lavastus oli hyvin tehty, näyttelijät hyviä, oli myös kiva että leffassa oli pyörätuoli-Barbie, edustaa nykyaikaa ja paljon musiikkia, hyvä leffa. 😊👍 Kävin kattoo sen 2 kertaa leffateatterissa ku olin sopinu eri ihmistenkaa että mennään kattoo. Oli myös kiva että Barbien keksijä Ruth Handler ja Mattel-yritys oli leffassa mukana. 😊👍 Näihin liittyen on vielä pari juttua jotka jäi epäselväks nii katon sen leffan sit vielä kun sen näkee netistä. 😊

Kirjotin mun Ig-story-kuvaan tekstin ''Am I next wheelchairdancer - Barbie?'' ja innostuneena voin sanoo että ''Yes I Am! 😀'' koska minähän sain idean tehä pyörätuolitanssi-koreografian Barbie-teemaan ja näihin biiseihin mitä on myös käytetty leffassa. 😀 Coming soon! Esitys tulee nähtäville todennäköisesti ens toukokuussa kun meillä on sillon muutenkin pt-tanssin kevätnäytös. 😊 Oon innoissani kun oon tehny tän koreografian oikeestaan kokonaan ite, siitä tulee hieno esitys! 😀

Tässä vielä muutama kuva aiheeseen. Oon säilyttäny- ja ostanu Barbie-juttuja mun siskon tytölle / kummitytölle jotka kaikki annan joku synttäripäivä hänelle lahjaksi ja tottakai siellä laatikossa on myös pari pyörätuoli-Barbia. 😊

Laitan lähiaikoina kuvia Halloweenista ja muita roolihahmo-kuvia. Seuratkaa Taiteellista_elamaa-Instagramia nii näätte muitakin kuvia mitä en laita tänne blogiin ja Corlunds_art-tilille Instagramiin on tulossa kuvia mun maalaamista tauluista joista näkee tulevat maalausvideot saman nimiseltä YouTube-kanavalta. 😊 Kaikkee siistii on tulossa. 😊

 

Onks noloo? Osa 3

Aattelin että en tee tästä aiheesta enää kolmatta postausta mut mun listaan jäi vielä pari Onks noloo?-omakohtasta kokemusta. 😊

 

- Alkoholi

Mulle alkoholi on ollu vähän nolo aihe. Se on tullu siitä kun mulle sanottiin että ''Sä saat juua alkoholia, se ei oo kiellettyä mut hoitajat ei anna sulle sitä''. Mä en oo pystyny nostaa lasia- tai muovimukia jos siinä on ollu juotavaa joten en oo juonu ku hoitajilla on ollu kiellettyä sen juoman nostaminen mulle. Ku täytin 18 nii kävin mun kaverin luona, siellä oli ostettuna korkeempi siideritölkki nii sain juotuu pillillä kun se tölkki oli mun sylissä. Sit aloin aattelee että ''En juo jos hoitaja näkee''. Muutama vuosi myöhemmin tää sääntö poistettiin ja nykyään on ok jos haluun vähän juua. En ees juo useesti mut oon silti sanonu mun kavereille että ''En kehtaa juua jos hoitaja näkee''. Yks mun kaveri sano vähän aikaa sitte että ''Sä oot aikuinen nainen, sä saat päättää omista asioista eikä niitä tarvi hävetä 😊''. Sen jälkeen oon aatellu että ''Ei se oo paha jos juon vähän, tiiän omat rajat enkä juo useesti''. 😊

Nyt kesällä me pidettiin pari kertaa Naisten illat, syötiin, juotiin muutama drinkki, juteltiin ja naurettiin paljon. 😀 Oli kivaa! 😀💗

                                              Mun 18v. synttärit

 

- Ihastuminen

Multa kysyttiin ekan kerran 1-luokalla että ''Ootko sä ihastunu keneenkään koulussa?'', sanoin että ''En'' ja aattelin samalla että ''Miten mä voisin olla ihastunu? Oon vasta lapsi''. Sit muutama vuosi myöhemmin multa kysyttiin että oonko mä ihastunu mun hoitajaan. 😀 Mä sanoin että ''En'' ja aattelin samalla että ''Miten mä voisin olla? Se on mun hoitaja eikä meistä vois ikinä tulla mitään''. Sit multa kysyttiin että ''Etkö? Etkö oo muka ikinä ollu?'' ja sanoin just niinku aattelin ''En. Se on mun hoitaja eikä meistä vois ikinä tulla mitään'' joten ei mulla oo ikinä käyny mielessäkään 😊''. Sit mulle sanottiin että ''Sehän on järkevää 😊''.

Leffoissa ja sarjoissa on puhuttu vääriin ihmisiin ihastumisista ja onks se noloo. Niissä tilanteissa mä oon aina aatellu järkevästi että ''Tuon pitää päästä tuosta yli, ei nuitten välille voi tulla mitään...'' ja samoin oon aatellu omalla kohalla. Oon ollu pari kertaa ihastunu johonkin poikaan ku ollaan oltu samassa koulussa, yhesti kerroin sen sille pojalle, juteltiin, se sano että se ei oo muhun ja sovittiin että ollaan vaan kavereita. Toisella kerralla en kertonu mitään, pidin korvat auki, kuulin että sillä oli tyttöystävä ja jätin ajattelut siihen. Meillä oli tyttöjen kesken myös pientä kilpailua että kuka ehtii istuu kenenkin viereen. 😀 Meillä oli myös yks kiva miesope jonka piti tulla pitää meille enemmän tunteja mut niitä tunteja piti vähentää kun se ope tuli toisen open tilalle yhteen ryhmään. Mä ja mun kaverit ei ikinä puhuttu siitä mut hoksasin puheiden- ja ilmeiden välistä että mulle oltiin vähän kateellisia ku sain olla siinä ryhmässä mukana. 😀😊

 

- Murrosikä

Jotkut saattaa aatella että murrosikä on noloo. 

Jotkut saattaa alkaa kiusaa toisia finneistä, poikia äänenmurroksesta ja tyttöjä kehon muutoksista ja mielialan vaihteluista. Aikuiset osaa aatella että ''Se on luonnollista'' ja osaa kertoo niistä teineille 😊 mut mä muistan että Olihan se noloo ku olin n. 12 v. ku meillä alko olee Terveystiedon tunteja koulussa ja samassa luokassa oli tyttöjä ja poikia. 🙈😀 Vielä se että ihmisillä saattaa alkaa murrosikä eri aikaan.

Mun murrosikä alko jo 10-vuotiaana. Nykyään aattelen että ''Hirveen nuorena! 😧'' mut sitähän sanotaan että ''Omaa sisäistä kasvukelloa ei voi hidastaa''. 😊 Olin täyttämässä 10v. nii sanoin äitille että ''Mä haluun nyt synttärilaks ekan oman huulikiillon 😊'' ja sain sen. 💪😀 (Siinä oli pienet ledivalot, en oo ikinä nähny nii hienoo meikkituotetta. 😍😀)

Siitä ehkä vuoden päästä halusin ripsarin. 😊 Äiti osti mulle ekan ripsarin. Oli tosi jännää laittaa ripsaria ekan kerran, aattelin että tökkään sillä itteä silmään. 😀 Eka meikkasin vaan kotona viikonloppuisin, sit koulun discoihin, sit myös koulukuviin ja sit joka päivä. Muistan ku meikkasin kotona ja mun iskä tuli sanoo jotain. Sit mun hoitaja sano jotain että ''Niin ne lapset kasvaa, iskän nuorimmainenkin tyttö on alkanu meikkaa 😀''. Siitä ei menny pitkään ku en enää lähteny kotoo ilman meikkiä, sillä tiellä ollaan nykyäänkin. 😊 Oon pitkään ollu mainosten uhri, varsinkin meikeissä. Juttelin mun siskonkaa meikeistä ja se neuvo mikä meikkituote kannattaa ostaa. Olin menossa kauppaan ostaa sitä meikkivoidetta tai ripsaria mitä mun sisko ehotti ja hauska juttu muuten on että ostin tarkotuksella sen meikkituotteen mitä ei mainostettu, aattelin että ''Nyt en oo mainosten uhri 😊'' ja sit samana iltana näin sen meikkituotteen mainoksen telkkarissa. 😀

Tää ei ollu mun eka ripsari mut en löytäny semmosta tähän hätään kaupasta. Tää Sky High on kuulema nyt kaikista suosituin ripsari, sitä on mainostettu paljon ja se on välillä myös loppunu kaupoista. 😊

Onks noloo? Osa 2

Kerroin viime postauksessa että ''Oon kattonu nyt parin päivän aikana Yle Summeri-kanavalta videoita YouTube:sta. Onks noloo-videoista tuli mieleen muutama aihe mistä halusin kertoo omia kokemuksia täällä blogissa. 😊'' ja kun viime postaus oli aika pitkä nii siitä jäi aiheita tähänkin postaukseen. 😊 Nämä aiheet mulla jäi mieleen:

-Pellekammot 

Pellet on synttäreillä, sirkuksessa ja sairaaloissa esiintyviä hauskoja asioita. Mulla jäi sairaalaklovneista ihan hauska mielikuva ja aattelin että ''Niittenhän pitäis viihdyttää lapsia mut aika kiva että ne tuli moikkaa mua vaikka oonki jo 16v. 😀''. 😊 Nyt myöhemmin oon kattonu Sykettä ja siinä sairaalaklovni sano jotain että ''Ei pellejen tarvi viihdyttää vaan lapsia, voi viihdyttää kaiken ikäisiä 😊''. No sit Sykkeessä oli myös yks klovnikammoinen. Mulla tuli mieleen että ''Mulla on yks ainoo uni toistunu n. 3 kertaa''. Siinä oon sairaalassa käytävällä, mun hoitaja tulee vähän mun perässä ja vastaan tulee pelle. Se kysyy multa ihan ystävällisesti että ''Mihin oot menossa?'' ja mä vastaan ystävällisesti että ''Kotiin''. Sit alan kattoo mun taakse ja kysyn että ''Mihin se mun hoitaja jäi?'', kääännyn takas, en saa vastausta ja ne pellet piirittää mut, sit herään.

Pelleistä on tehty myös painajais-kohtauksia lasten leffoihin ja myös ihan kauhuleffoja. Mä oon kattonu 2 kauhuleffaa mitkä perustuu pellen tyyppisiin hahmoihin; IT, IT 2 ja Black Phone.

It-leffassa näkyy pelle joka asuu viemäristössä ja herää 27-vuoden välein houkuttelemaan lapsia, tarkotuksenaan tappaa (- tai syödä) ne. 

Black Phone:ssa mies houkutteli lapsia autoon tekemällä taikatemppuja. Katoin tänään YouTube-videon Mauton-kanavalta. Siinä kerrottiin Yhdysvaltojen murhaajasta John Wayne Gacy:sta (1942-1994) joka tekeyty klovniksi ja hoksasin että Black Phone on saanu kohtauksia tähän leffaan näistä tapahtumista mitä John teki.

- Pelot: Onks erilaiset pelot noloja?

Jos ihmiset puhuu keskenään peloista (joku pelkää pimeää, joku korkeita- tai ahtaita paikkoja, joku pelkää hyönteisiä...) niin ne saattaa sanoo että ''Eihän siinä oo mitään pelättävää''. Mä oon aatellu enemmän ulkomailla olevista hyönteisistä että ''Niitä kannattaa ennemmin pelätä, niihin voi kuolla, mut Suomessa ei oikeen oo tappavia hyönteisiä. Paitsi tietenkin jos on allerginen (esim. ampiaisen pistolle)''. 😊 Oon kattonu joskus Suomen Pelkokerroin- tai Olen julkkis päästäkää minut pois - ohjelmia, niissä kilpailijat joutuu syömään niitä asioita mitä pelkää/inhoaa ja sit on niitä että pitää makoilla samassa lasikopissa esim. Kuristajakäärmeiden kans.

Nuita ohjelmia kattoessa oon miettiny ja jutellu joittenkin kans että mistä rahasummasta me tehtäis vapaaehtoisesti meidän pahimmat pelot. Mun pahin pelko mitä tehtäis mulle on nenämahaletku. Nenämahaletkun laittaminen on mun mielestä ihan hirveetä. Se laitetaan nenästä sisään ja siinä pitää niellä samalla, yhesti en nielly nii se oli tulossa suusta ulos, YÄK. Joskus sen laittamisessa saa juua pillimehua tai vettä mut nykyään vissiin ei saa. Muutaman vuoden aikana mun ollessa 12-15v. mulle tehtiin kerran vuodessa tutkimus jolloin mun piti olla vuorokausi OYS:sissa ja sen ajan mulla oli nenämahaletku. Olin kuullu että joillakin se voi olla pitempäänkin ja aattelin että ''Mä kestän just ja just vuorokauden ku oon sängyssä ihan vaan paikallaan, en syö enkä juo''. Sillon 2019 sen letkun piti olla mulla 3 viikkoo ja se vaihettiin kerran. Sanoin hoitajille ja lääkäreille ihan ystävällisesti mut määrätietosesti että ''Sen voi ottaa pois ku oon hereillä mut MÄ EN PYSTY NIELEE SITÄ 😉'' nii se laitettiin uudestaan nukutuksessa ku mut piti muutenkin nukuttaa. Oon sanonu joskus että ''Tuo on mun pelko ja mä en ottais sitä vapaaehtosesti (niin että se laitettas ku oon hereillä ja vielä huvikseen)  paitsi jos mulle ei maksettas varmasti 10 000 €. Pelotkin muuttuu. Pelkäsin pienempänä pimeää. Jos mun piti käydä yksin mun omassa-, pimeessä huoneessa hakee esim. kynä nii menin äkkiä sinne, otin nopeesti kynän ja lähin pois. Sit siitä jonkin ajan päästä menin äkkiä sinne huoneeseen, käännyin nopeesti, laitoin valot, sillon pystyin vähän hitaammin ottaa kynän pöydältä, sammutin valot ja lähin äkkiä pois. 😀 Nykyään aattelen että ''On niitä pahempiakin asioita mut en silti ottais huvikseen nenämahaletkua''.

Sit varmaan mun toinen pahin pelko (mikä on varmaan sika yleistä) on että mun perheenjäsenille sattuis jotain. Oon nähny muutaman kerran painajaista missä joku mun perheestä on ollu vaarassa ja oon miettiny vaihtoehtoja miten saisin pelastettua sen, sit oon heränny.

Saattaa olla että teen vielä kolmannen jutun mikä liittyy Onks noloo?-videoihin. Saa nähä kehtaanko, entä jos nolottaa? 😀 Palataan! ✋😊

Onks noloo? Osa 1

 Oon kattonu nyt parin päivän aikana Yle Summeri-kanavalta videoita YouTube:sta. Alunperin aloin kattoo niitä siks ku näin videon kansikuvassa saman pojan joka on näytelly myös Salkkareissa. Yle Summeri-kanavalla on näyteltyjä sketsejä mut siellä puhutaan myös tärkeistä asioista, iso peukku niille. 😊👍 Onks noloo-videoista tuli mieleen muutama aihe mistä halusin kertoo omia kokemuksia täällä blogissa. 😊

-Leikkiminen

 ''Leikki on lasten työtä 😊'' tai ''Lapsi on terve kun se leikkii 😊 (mutta sairas kun se ei lopeta 😀)''. Mä leikin Barbeilla mun kaverinkaa joka viikko vielä ku oltiin n. 12-13-vuotiaita. Ollaan kyllä sen jälkeenkin leikitty Barbeilla ja pidetty esim. 15-16-vuotiaina ns. Nostalgia-päiviä jolloin ollaan leikitty Barbeilla ja syöty entisiä lempiruokia/herkkuja. 😊 Juttelin joskus mun fyssarinkaa Barbeilla leikkimisestä ja se sano että ''Se leikkiminenkin muuttuu ku kasvaa eikä se sit oo enää nii lapsellista 😊''. Nyt tuli mieleen että yks kerta leikittiin että mun Barbi ja sen poikaystävä meni sänkyyn ihan normisti pussailee ja blaa blaa blaa, monta kertaa viikon aikana, ehkä monta kertaa päivässä, sit se mun Barbi teki raskaustestin joka näytti plussaa. Raskausaika meni normaalisti Barbi ja Ken (joitten nimet oli yleensä Sabina ja Antoonio) asu yhessä, Sabinalla oli herkkuhimoja ja mielialat vaihteli, laitettiin Barbin vaatteitten alle pumpulia tai muita Barbien vaatteita nii saatiin näyttämään että maha on kasvanu. Sabina meni sairaalaan synnyttää, mies tuli mukaan MUTTA siinä piti olla kuitenkin pieni twisti nimittäin se Barbi synnytti 100 vauvaa. 😀 Mulla on kaapissa iso laatikko mihin oon keränny kaikkia Barbie-juttuja, oon sanonu mun siskolle että annan koko laatikon sen tytölle synttärilahjaks joku vuosi, nytkin mun siskojen lapset leikkii niillä ku tulee mun luo kylään. 😊 Siskon tyttö on nyt 4v. ja oon suunnitellu että antaisin laatikon 10v. lahjaksi mut nyt alko jännittää ku kuulin yheltä että ''Mahtaakohan enää leikkiä Barbeilla 10-vuotiaana''.

Mä olin 11 ja mun pikkuveli oli 5v. Me katottiin yhessä Barbie-leffoja; Muistan ku annoin yhesti luvan mun pikkuveljelle että saa kattoo yksin Barbie-leffaa ja kun menin myöhemmin kattoo missä mun pikkuveli on, nii se oli menny pöydän alle että meijän isosisko ei ala kiusaa siitä että poika kattoo Barbie-leffoja. 😊 Meijän isosisko kiusas mun pikkuveljeä siks että ''Jos poika kattoo Barbie-leffoja nii se on - tai siitä tulee homo''. Oikeesti 5-vuotiaasta ei voi tietää mikä siitä tulee isona ja nykypäivänä sehän ei ees oo outoa vaikka ois minkälainen. 😊 

Onks noloo?-videossa käsiteltiin aihetta ''Onks noloo jos yläaste-ikäinen vielä leikkii?'' ja mulla tuli mieleen että ''Moni (Salkkarit-)näyttelijä on sanonu että ''Näyttelemisessä parasta on se että saa leikkiä ja siitä saa vielä palkkaa! 😀''. Mä oon halunnu parin vuoden aikana alkaa näyttelijäks ku sillon saa hetkeks unohtaa oman elämän ja esittää luvan kans jotain toista roolia ja eri tunnetiloja. 😊

Hoksasin just että ''Tää blogiaihe tuli hyvään saumaan ku Barbie-elokuva on tullu leffateattereihin 😊''.  Oon myös aatellu että ''Onks noloo käydä kattoo Barbie-elokuva?'' ja oon tullu siihen tulokseen että ''Ei oo noloo, se on hauskaa nähä miten se on tehty, miten näyttelijät on ottanu oman roolin, onko hahmot tehty lasten leikkien- vai aikuisten näkökulmasta ja miten se on lavastettu. Näitä asioita lapset ei kuitenkaan osaa ottaa huomioon. 😊

 -Kiusaaminen

Kiusaamista on monenlaista: yleisin on koulukiusaaminen ja se että sisarukset kiusaa toisiaan kotona. Mä en oo kokenu koulukiusaamista (onneks), olin eskarista 2-luokkaan asti normikoulussa ja kun me tiiettiin että muut lapset alkaa ihmettelee miks mulla on putki kaulassa ja miks mä en kävele nii osattiin varautua siihen. Mä, mun puheterapeutti ja mun hoitaja käytiin kertomassa mun tilanteesta muihin luokkiin ja koulurakennuksen samassa pihapiirissä oleville päiväkotilaisille, kukaan ei alkanu kiusaa ku tiesi että oon erilainen ku mulle tuli aivokalvon tulehdus. 2-luokasta 9-luokkaan asti olin erityiskoulussa, pari kertaa käytiin keskustelee ku yks mun kaveri yritti syrjiä mua ku oli ilmeisesti kateellinen mulle. No sit 2017 sain uuden pyörätuolin ja siihen tehtiin oma istuin.

Mulla oli siihen aikaan myös mahakramppeja joten pyysin mun hoitajia vaihtaa mun asentoa ku istuin pyörätuolissa. Tuolin istuin muotoiltiin mun mittojen mukaan ja asentoa ei ois saanu muuttaa ettei istuin ala painaa. Tunsin itteni hyvin ja tiesin että ''Selkänoja ei paina sen takia että pyydän vaihtaa mun asentoo vaan sen takia ku se on liian kova''. 

Yks tyyppi ei uskonu mua ja sai muutkin uskoo että haava mun kyljessä on mun oma vika. Jouduin makoilee sängyssä n. 2kk. ennen ku mun piti mennä käymään OYS:issa kuntoutusosastolla. Ku makoilin nii pitkään sängyssä eikä kukaan uskonu mua, mulle tuli paniikkihäiriöitä jotka vaivaa mua vieläkin jos mulla on stressiä. Mun ympärillä oli myös Hiljasia todistajia jotka ei uskonu että mun kyljen haava ois mun oma vika mut ei myöskään sanonu mitään puolustaakseen mua. Sit ku menin OYS:siin nii lääkäri kysy että ''Veera mistä se kyljen haava on tullu?'' ja mä sanoin että ''Selkänoja painaa mut kukaan ei usko mua''. Sit lääkäri tunnusteli selkänojaa ja sano että ''Täähän painaa ihan selvästi, Veera ei pääse kotiin ennen ku tuo on pehmustettu kunnolla''. Tuoli tultiin muokkaa tosi nopeesti ja pääsin kotiin. 😊 Olin tosi helpottunu että nyt mua uskotaan ja mulle on sanottu että ''Tommosta ei varmasti tuu enää käymään'' etteikö ihmiset uskois jos sanon että joku painaa. 😊

Tästä postauksesta tuli aika pitkä ja oon suunnitellu että teen lisää, ainakin yhen jutun missä kerron mun kokemuksia ''Onks noloo?''-juttuihin. 😊 

Palataan 😊

Kuvakulmat

 

Tää on jatkoa edelliselle Ulkonäköpaineet-postaukselle.

Ku mun paino alko nousee (n. 2021 olin pyöreempi ku nyt) nii aloin kiinnittää huomioo mun kaksoisleukaan. Vertasin sen aikaista mua 2016-2019 olevaan Veeraan. Oon luullu että se johtuu mun painon noususta- tai kaksoisleuasta ku mun iho tulee kaulanauhan päälle (joka pitää mun kanylia kiinni mun kaulassa että se ei tipu) mut ku oon verrannu mua vanhoihin kuviin, oon hoksannu että ''Se on mun kaula eikä se liity oikeestaan painon nousuun''. 😊 

 

                                                   kuvat 2023

                                           parempi kuvakulma

                                           huonompi kuvakulma

                                                    kuvat 2018

                                            parempi kuvakulma

 

                                         huonompi kuvakulma

 

Oon myös verrannu itteä joihinkin näyttelijöihin ja kattonu että ''Onko tolla kaksoisleuka vai onko se vaan kaula? 🤔😊''. Oon sit tullu siihen tulokseen että ''Oli niin tai näin nii ne ei oo varmasti saanu töitä pelkästään ulkonäön takia, eikä se oo ollu mikään kriteeri (toisin ku malleilla), pitää vaan olla hyvä työssään''. 😊 Oon myös kattonu Suomen Huippumalli haussa-ohjelmaa ja viimeisin kausi oli hyvä ku siinä oli naisia ja miehiä myös +-kokosina, vaalee- ja tummaihosina. 😊

Musta tehtiin juttu Yle-uutisiin ekan kerran vuonna 2022. Huomasin myös sillon että näytän lihavemmalta ku mua kuvataan alhaalta ylöspäin, siks mä aina pyydän että mua kuvataan ylhäältä alaspäin ku ihmiset yleensä on pitempiä ku mä istun tuolissa. 😊

 

Taidekoulussa (jo 2017) meitä myös opetettiin että ''Jos haluutte ylistää jotain henkilöä (oli se sitten kuninkaallinen tai presidentti)  kuvatkaa se henkilö alhaalta ylöspäin (ruohonjuuritasolta) nii se henkilö näyttää korkea-arvoiselta ja jos halutaan pienentää sen henkilön arvoa, kuvatkaa se henkilö ylhäältä alaspäin (lintuperspektiivistä''. 😊 Mun kokemus on myös se että ''Muotokuvaa piirtäessä/maalatessa mallin pitää olla keskeltä kuvattuna tai vähän yläviistossa (ylhäältä alaspäin) koska jos alkaa leikkii kuvakulmilla nii työ ei näytä siltä miltä pitäis vaan mittasuhteet liikkuu. Katoin nuorempana myös YouTube-videota ja siinä sanottiin että ''Jos piirtää nii että paperi on pöytää vasten, sit ku työ on valmis ja nostaa työn pystyyn (esim. seinälle) se ei näytäkkään samalta mitä pöydällä. 

Joten kannattaa nostaa piirustus/maalaus vähän yläviistoon'' ja koulussa sanottiin että ''Kattokaa sitä työtä välillä kaukaa'' nii näkee miltä se työ näyttää seinällä. 😊

 

Asioilla on kans monta puolta, monta kuvakulmaa ja niitäkin oppii päivä- päivältä ymmärtää enemmän. 😊

Ulkonäköpaineet

 

Tämähän on sitten laaja aihe. 🤔😊 

Ihmisillä on aina sanottavaa toisten ulkonäöistä ja omasta ulkonäöstä. Naisilla pitäis olla tarpeeksi muotoja ja miehillä hyvät lihakset. Oli sitten laiha tai pyöreämpi, aina tulee sanomista.

Mä oon kokenu asian molemmat puolet, oon ollu 2019-vuoteen asti liian laiha. Ite en aatellu sitä sillon, olin tosi laiha ku mulla ei vaan ollu nälkä (oikeestaan ikinä). Ainoo asia minkä halusin muuttaa omasta ulkonäöstä oli että olisin halunnu silarit että paidat pysyy paremmin päällä ja näyttää paremmalta, aattelin myös siihen aikaan että ''kukaan poika ei voi tykätä musta ku mulla ei oo muotoja''. Olin kyllä kuullu joistakin YouTube-videoista että naisille voi tulla muotoja vasta yli 20-vuotiaana tai vasta sitte ku on saanu ekan lapsen. Siitä vähän ajan päästä aloin seurustelee ja hoksasin muistakin naisista että kyllä nekin seurustelee ja niitten poikaystävä tykkää vaikka naisella ei oliskaan muotoja.

Sit 2019 mun poikaystävä vaan lähti ja jouduin sairaalaan mahaleikkaukseen. Lääkäri(t) kysy että onko mulla ollu stressiä ku mahahaavaan ei ollu muuta tieteellistä syytä. Kerroin että mun poikaystävä vaan lähti ja se tuli mulle täysin yllätyksenä. Lääkäri sano että ''Se oli varmasti syy miks oot täällä'' ja kerto myös että ''Leikkauksessa tapahtu pieni komplikaatio, voit tehä siitä ilmoituksen jos haluat''. Sanoin että 

''En tee sitä. Leikkaus oli kuitenki pakko tehä tai mä olisin kuollu''.

Siitä lähtien mun paino on alkanu nousee mut toisaalta on mulle tullu niitä muotojakin mitä nuorempana halusinkin. Oon viime vuosina kattonu peilistä ja ollu ärsyyntyny mun mahan takia. Mun vaatetyyli on muuttunu, paidan koko on vaihtunu koosta XS kokoon M ja housut matalista XS-kokosista korkeavyötäröisiin L-XL-kokoisiin. Toisaalta mun vaatteet on pienikokoisille naisille nii en tiiä pitääkö koot 100 % paikkansa. 

 

                                                        2023

                                                        2018

On outoo ku ennen kaikki sano että ''Oot liian laiha'' ja nykyään että ''Sun pitäis saada painoo vähän alemmas''. Syön nykyään terveellisemmin ku ennen ja haluan myös ite laskee vähän painoo. Näytän myös helposti pyöreemmältä ku oon lyhyt ja mahaan vaikuttaa sekin että mulla on iso skolioosi. Oon jutellu mun hoitajienkinkaa että ''On vähän outoo että laihoille ihmisille saa sanoo että ''Ootpa sä laiha'' mut ei saa sanoo ''Ootpa sä lihonu''. Lapsillekin opetetaan että ''Ei saa sanoo toista lihavaks tai läskiks''. Jukka Pojan Pläski-biisi on hauska ja hyvä ku siinä puhutaan kehuvalla tavalla pyöreimmistä naisista. 😀

Somessa ulkonäköpaineet on iso ilmiö vaikka yritetään muuttaa kuvaustyylejä luonnollisempaan suuntaan. Kuvissa sanotaan että ''Ei filtteriä'' tai ''Meikitön kuva'' mut kuitenkin on volyymi-ripset, hiusten pidennykset, botoksi-huulet ja kuvanmuokkaus-sovelluksilla tehty muotoja lisää. Mä oon syyllistyny kans kuvien muokkauksiin mut nykyään ku paino on alkanu vähän laskee nii kuvia ei tarvi niin paljoo muokata tai ollenkaan. Yritän kuitenkin olla muokkaamatta kuvia nii ihmiset ei hoksaa kadulla että näyttäisin livenä eriltä ku kuvissa. 😊 Jos muokkaan mun kuvaa, yritän pienentää mun mahaa etten näytä että oisin raskaana. Pitäis vaan miettii että ''Maha ei oo mun vika, se johtuu leikkauksesta joka oli pakko tehä''.

Katoin viime viikolla ohjelmaa TLC-kanavalta; siinä oli ihminen jonka toinen puoli kasvoista oli kasvaimen peitossa. Sillon hoksasin että ''Mun maha on siihen verrattuna aika pieni murhe''. Olis paljon inhottavampi olla samassa tilanteessa kaupungilla ku nykyisen mahankaa, ihmiset on kuitenkin monesti sanonu mua kauniiksi ja on puhuttu että ''Oma ulkonäkö on vaan omasta mielestä kauhee eikä muut kiinnitä siihen huomiota niin tarkasti''. 😊

Jasmin Voutilainen kerto monesti Instagramissa että kärsii ulkonäköpaineista ja masennuksesta. Kehuin muutamissa kommenteissa Jasminin ulkonäköä ja hän symppiksenä ihmisenä vastas mulle. 😍  Paineet ajoi Jasminin Salkkareista sairaslomalle ja myöhemmin tekemään itsemurhan. 😌 Tein Jasminista piirustuksen kun hänen tarina sopii myös hyvin tähän mun blogi-juttuun. 😊 

 

 

Mä oon myös joskus nuorena aatellu että ''Ois ehkä vaan parempi kuolla 😭'' mut mulla on ollu rakastavia ihmisiä ja varsinkin mun pikkuveli jonka takia oon päättäny että en ees yritä tehä itelle mitään. 😊💗 Oon joskus myös jutellu mun hoitajankaa mun painosta ja sanoinkin että ''Jos olisin heikompi nii mulle tulis varmaan anoreksia tai jonkinlainen syömishäiriö ku moni kommentoi mun painoa''. Tämmösissä tilanteissa pitää muistuttaa itteä että ''Asiat riippuu monista asioista''. 😊

Kävin muutama vuosi sitte OYS:sissa ja siellä nuori mies teki mulle jonku psykologisen testin. Mun piti sanoo asioita- ja numeroita samassa järjestyksessä mitään niistä muuttamatta, mitään niihin lisäämättä, vaikka ne ei ollu isoimmasta pienimpään järjestyksessä, selittää mitä suomalainen sananlasku tarkottaa vaikka en ollu sitä sananlaskua ikinä kuullu ja mun oli pakko sanoo että ''Mä en oo käyny yläasteen matikkaa ku olin erityiskoulussa, joten niitä on turha kysellä''. Testin jälkeen kysyin että ''Miten tää meni? 😊'' ja en saanu siihen kunnon vastausta. Omasta mielestä mulla jäi fiksu-olo 😊 mut ku en saanu siihen kunnon vastausta nii jäi vähän huono fiilis. 😌 Sen jälkeen oon aatellu että ''Mua ei voi määritellä joidenkin matemaattisten (tai psykologisten) testien avulla. Mä en vaikuta tyhmältä ku puhun ihmistenkaa ja mulla on paljon empatiakykyä muita ihmisiä kohtaan'' 😊. Tämä ei ole kaikkien ihmisten kohdalla itsestäänselvyys. 😊 Näitten tekijöiden yhdistelmänä mäkin oon alkanu olee armollisempi itteä ja muita kohtaan ja mulle on nykyään oikeestaan ihan sama miltä ihminen näyttää, tärkeintä on sisäinen kauneus. 😊

 

Hautajaiset

 Olin viimeks hautajaisissa 2008 kun ukki kuoli, olin sillon 8v. 

Mun molemmat ukit on kuollu. Toisen ukin ja isomummun hautajaisiin en päässy ku siihen aikaan aateltiin että ''On liian monimutkasta lähtä reissuun Oulun ulkopuolelle ku hengityskone ja hoitajakin pitää olla mukana''. Olin n. 3-5, aina kun kävin jossain kodin ulkopuolella, hengityskone- tai sen putket hajos. Voin kertoo näistä lisää joskus. Nyt 2013 - vuodesta oon käyny junalla 5 kertaa Helsingissä, kerran Kemissä ja nyt suunnittelen lentokoneella menemistä ulkomaille. 😊

Mun kaveri Jenna kuoli muutama viikko sitten. 😪

Me oltiin koulukavereita, meillä oli 3v. ikäeroa. Aluksi me vaan moikattiin ohimennen, sit mun- ja Jennan fyssarit järkkäs meille yhteisterapiat. Jennalle oli tulossa kans hengityskone, joten meijän fyssareitten ideana oli tutustuttaa mut ja Jennan niin mä voisin antaa neuvoja ja vertaistukea. 

Mä lähin 9-luokalta, Jenna meni yläasteelle ja sai hengityskoneen. 

Neuvoin Jennaa muutamissa asioissa, välillä juteltiin monta kertaa viikossa, välillä kerran kuukaudessa, pidettiin Halloween-bileet, käytiin Ideaparkissa ja Qstockissa. 😊 Nähtiin viimesen kerran n. 2019, eipä sitä ois arvannu että se tulee olemaan viimenen, puhuttiin ku oltiin lähössä että ''Otetaan uusiks 😊''. Mulla on ollu näinä viimesen 4-vuoden aikana välillä vaikeuksia, enkä oo aina jaksanu vastata kavereitten viesteihin. Kerroin yhelle mun hoitajalle että ''Jenna kuoli, oon miettiny että ''Voi vitsi ku ois pitäny vastata enemmän'' mut toisaalta se ei johtunu Jennasta vaan niihin aikoihin en jaksanu vastata oikeestaan kellekkään 😔''. Mun hoitaja sano että ''Oot varmasti ollu Jennalle tärkee mut älä syytä ittees, aina ei vaan jaksa vastata kellekkään, kyllä sen ymmärtää 😊''.

 Pari päivää sitten kävin hautajaisissa. Mentiin junalla Kemiin, matka kesti vaan vähän yli tunnin. Tuli mieleen ku Jenna kutsu mut sen rippijuhliin, olisin halunnu mennä mut en päässy; hoitajien vuoronvaihto ois pitäny suunnitella ja taksit ois maksanu paljon. Eihän mulla sillon käyny mielessä että junalla pääsis.

Ku päästiin Kemin juna-asemalle, olin soittanu samasta firmasta taksin joka kuskas myös Jennaa. Kuski kysy että mistä me ollaan tultu ja vastattiin että ''Oulusta''. Sit se kysy että ''Miks tulitte Kemiin? 😊'' nii mä sanoin että ''Tulin mun kaverin hautajaisiin 😟''. Sit ku oltiin perillä kappelissa Jennan läheiset oli paikalla. Jennan entinen hoitaja tunnisti taksikuskin ja kerto että ''Jenna on kuollu 😔''. Taksikuski oli tosi symppis 😍 huomasin että hän liikuttui kuullessaan uutisen. Kuulin vähän myöhemmin samalta hoitajalta että ''Tää taksikuski oli Jennan lemppari 😊''. En yhtään ihmettele, tää oli tosi kiva (ja komee). 😊

Mietin taksissa ennen ku oltiin perillä että ''Oonko mä tunteeton vai miks mä en oo itkeny? 🤔''. (Oon joutunu kovettaa itteni 2019 sairaalareissulla. 

Mun poikaystävä otti ja lähti, mulle tuli keuhkokuume, meinasin kuolla, tehtiin mahaleikkaus ja kun toivuin sairaalassa teho-osastolla en jaksanu itkeä kun olin niin huonossa kunnossa. Puhuminenkin tuntu hengästyttävältä ja aattelin että ''En haluu alkaa itkee koska sit on vaikeeta hengittää''). Voin kuitenkin todeta että ''En oo tunteeton'', ku näin taksikuskin liikuttuvan ja kappelissa Jennan läheisten itkevän; tuli mullakin itku. Se kolahti tajuntaan että Jenna ei tuu takas. 😥

Sit mentiin muistojuhlaan. Oli kiva kuunnella Jennan isovanhemmilta Jennan elämästä, pappi myös jutteli meidänkaa. 😊 Kuunneltiin Jennan lemppari biisejä ja kaiken nyyhkybiisien lisäks lopuks soi Cha Cha Chaa. 😀

Mä oon muuten semmonen että Mä En Ikinä missään muualla käytä koko mustia vaatteita paitsi hautajaisissa. Nyt olisin laittanu kokonaan mustat vaatteet mut mun 2 mustaa paitaa oli menny rikki, olkaimet oli hajonnu. Joten laitoin mustat ballerina-kengät, mustat sukkikset, mustan hameen, valkosen topin ja mustan boleron.

Erikoista tässä reissussa oli että junissa ei ollu invaluiskia.

Yritin varata junalippuja jo kk sitten mut aikatauluja ei näkyny. No viikko sitten olin ostamassa lippuja. Laitoin VR-chattiin viestii että ''En löydä invapaikkoja, tää näyttää vaan makuuhyttiä''. Sieltä vastattiin että ''Voit varata 2 istumapaikkaa ja istua ite pyörätuolissa''. Sit reissun edeltävänä päivänä laitoin VR-chattiin viestii että ''Tuli mieleen että pääsenkö niihin juniin pyöratuolilla? Onko niissä junissa invaluiska?'' ja kerroin missä junissa meillä on paikat. VR:ällä vastattiin että ''Pääsee pyörätuolilla''. 

No sit aamulla oltiin menossa junaan nii konduktööritkin oli ihmeissään että ''Tästä junasta on vähennetty invaluiskia! 😲''. Saatiin kuitenkin joku metalliluiska nii päästiin junaan. Oltais jouduttu olla koko matka käytävällä mut joku oli perunu nii mentiin makuuhyttiin. Mietin mun hoitajankaa että ''Onpa outoo ku nykypäivinä poistetaan invaramppeja, niitähän pitäis ennemmin lisätä''. Sit ku oltiin lähössä Kemistä, juteltiin konduktöörinkaa, kerroin mitä olin jutellu VR-chatissa. Konduktööri sano että 

''Valitettavasti tässä junassa ei oo ollenkaan pyörätuolipaikkoja, joten ei oo myöskään luiskia''. Vaihtoehtona oli jäähä 2 tunniks oottelee toista junaa josta ei ollu varmaa onko siinäkään luiskaa, siinä tapauksessa oltas jouduttu jäämään yöks Kemiin mut konduktööri onneks anto meille taksikortin jolla VR makso meille taksikyydin Ouluun. 🙏😊

Itse reissu oli kiva vaikka ikävällä asialla oltiin liikenteessä.

Yhteensä 3 mun kaveria on kuollu nyt 6-vuoden aikana, 2 viimesen 

7kk aikana. 😔 Olin otettu ku Jennan äiti henkilökohtasesti kutsu mut. 🙏😍💗

Uni (osa 3)

 

 Tää on jatkoa ''Pyörätuolilainen näyttelijänä'' ja ''Uni''-postauksille. 😊

Näin jonkin aikaa sitten unta että olin jossain laivalla, turkoosilla merellä (ilmeisesti Karibianmerellä 😍) ja mä ja n. 200 muuta pelattiin Netflixin suosittua sarjaa Squid Gamea. Kilpailijoina oli julkkiksia, suomalaisia tubettajia, -laulajia, näyttelijöitä, amerikkalaisia tubettajia, -laulajia ja näyttelijöitä. Yks niistä oli Selena Gomez, jota oon fanittanu enemmän ja vähemmän vuodesta 2012.

Pelin säännöt oli vähän niinku (piilos)hippa mut jahtaajalla oli naamari, mustat vaatteet ja etälamautin joka näytti käsiaseelta (tässä vaiheessa uni tuntu painajaiselta). 

 

Piilossa olleiden piti olla ihan paikallaan ja esittää kuollutta. Jos jahtaaja näki jonkun liikkuvan, paino etälamauttimella yläselkään josta tuli jotain rauhoittavaa-ainetta, ihminen ei pystyny enää liikkuu ja sen kohalta oli Game Over. Voittaja oli se joka oli viimesenä hengissä. Mä olin jo kerran saanu etälamauttimesta mut rauhoittavaa-ainetta oli tullu sen verran vähän et pidin pienen tauon ja pystyin jatkaa peliä. Olin viimenen joka sai etälamauttimesta, sit selvis voittaja. Olin luullu että kaikki kilpailijat oli oikeesti kuollu mut sit Selena Gomez ja muut kilpailijat tuli taputtaa mulle ja voittajalle. 😊 Sit kuvakulma liikku niinku otettas askel taakse. Sit huomasin että olin Finnkinossa, leffasalissa ja me katottiin ensi-illassa sitä Squid Gamea missä me näyteltiin. 😊 Se jahtaaja istu mun vieressä ja me hymyiltiin toisillemme leffan lopuksi. 😊

Mä oon joskus nähny enneunia. Oon lähiaikoina myös nähny unta että kävin koe-esiintymässä Salkkareissa. Toivon että pääsisin joskus näyttelee Salkkareihin ja johonkin leffaan. 😍

Pyörätuolilainen näyttelijänä

   

Mulla on hirveesti ajatuksia, pää kuhisee ideoista miten tän 

                          postauksen vois alottaa. 😊

 

 No pitää varmaan alottaa alusta nii on selkeintä.

Oon ollu kiinnostunu näyttelemisestä jo nuoresta asti. Peruskoulussa, varsinkin joulunäytöksissä halusin olla lavalla, enkä siinä vieressä. Olin 6-8 luokilla ihastunu yhteen mun luokkalaiseen poikaan, kerroin siitä joskus hänelle mut häntä ei kiinnostanu seurustelu. Joku varmaan miettii että ''Miten tuo liittyy aiheeseen, näyttelyyn?''. No ✌️näyttelin✌️   

koulun joulukirkossa Mariaa ja se mun ihastus oli Joosef, me näyteltiin Jeesuksen syntymä. Tää meidän näyttely oli sitä että istuttiin hiljaa vierekkäin, mulla oli vauvanukke sylissä, seimi (jossa oli pehmusteena olkia) oli meidän edessä ja pappi kerto tarinaa. Musta oli hauskaa olla tavallaan pääroolissa. 😀 Toinen joulunäytös oli semmonen mihin olin ite tehny käsikirjotuksen (sen pohjalta mitä oltiin yhessä kavereitten ja opettajienkaa suunniteltu) ja kirjotin siihen roolin itelleni. 😀 Idea tuli Jope Ruonansuu - Kuusivarkaisiin-biisistä. Näytöksen hauskin kohtaus oli se että yleisö luuli että me mentiin kuusivarkaisiin hakemaan puuta ulkoa koristeltavaksi mut ku me palattiin lavalle, meillä oli mukana pahvista leikattu valko- punaraitainen numero 6. 😀

9-luokalla olin yhessä Tervareitti-hankkeessa mukana. Siinä oli n. 7 9-luokkalaista. Ryhmä kokoontu 4 kertaa lukuvuoden aikana ja mietittiin ''Mitä yläasteen jälkeen?''. Yks lauantai meille tulo Kulttuuritalo Valve:elta mies ja nainen kertoo miten tehään elokuva. Ne oli ollu monessa leffan kuvauksissa mukana (esim. Miss Farkku Suomi). Me jakauduttiin kahteen ryhmään, toiset teki animaation ja mä + pari mun kaveria näyteltiin lyhytelokuva Prinsessa Vankila. 😊 Koulun hissi oli vankila, me karattiin vankilasta, ryöstettiin pankki ja karattiin muka ulkomaille. 😀  Se kesti n. 4min. Toinen lyhytelokuva tehtiin ATK-tunneilla. Sen nimi oli Teinimummot. Me näyteltiin mummoja jotka joi energiajuomaa ja meni ihan sekasi. 😀  

Se kesti n. 6min.

 

Sit tähän vuoteen

Mä oon jo monesti jo puhunu Limingan Taidekoulusta ja puhun varmasti jatkossakin. 😊   

                                

                                 NOITIEN KIRJA 

 

 

 3 viikkoo sitte meidän koulussa alko Työpaja-jakso. Vaihtoehtoina oli erilaisia ryhmiä, en ees muista muita vaihtoehtoja ku maalaus ja näytteleminen. Tiesin heti että haluun Teatteri-ryhmään. 😍 

Ryhmiin ilmoittautumis lapuissa luki jotain että ''Tehään Maikki Harjanteen Noitien kirja-satukirjaan perustuva näytelmä, osallistujia max. 15 hkl...''. Mulla ei ollu mitään hajua siitä sadusta eikä hirveesti näyttelemisestäkään. Aattelin vaan että ''Mä nyt laitan nimen tähän ku haluaisin näytellä 😍 kyllä ne potkasee mut pois ryhmästä jos näyttää siltä että en voi osallistua''. 😀 Meillä kävi vierailevia opettajia kertomassa kehon huollosta, hengittämisestä ja artikuloinnista / eri tunnetilojen välittämisestä. Kehon huolto- ja hengittämistekniikka tunneilla aattelin että ''Nonii, tää oli tässä, kohta vieraileva ope sanoo että ''Veera pitäisköhän sun vaihtaa ryhmää? Nää tunnit voi olla sulle liian haastavia'' pyörätuolin ja hengityskoneen takia''. Mä  olin kuitenki sanonu opelle että ''Joskus voi näyttää siltä että mä en tee mittää ku mun liike voi olla nii pientä tai en pysty tekemään syvään hengityksiä samalla tavalla ku te, hengityskoneen takia; mut mä voin kattoo ja oppii jotain vaikka en pystyiskään tekee asioita samalla tavalla ku te''. 😊

Tessa-ope oli tehny käsiksen, ohjas näytelmän ja päätti roolit. Me saatiin kuitenki kertoo mikä rooli meitä kiinnostaa. Mä sanoin että ''Mua kiinnostais Atan rooli 😊'' mut jos olisin lukenu Atan repliikit kotona ennen castingiä, olisin kiertäny roolin kaukaa ku olisin aatellu ''En mä kehtaa'' ku Atta on niin paljon äänessä ja varsinkin kun kuulin että Atta laulaa ja räppää. 🙈

Myöhemmin ku kuulin että Atta-noita puhuu paljon, laulaa ja räppää, Tessa oli jo sanonu napakasti mut lempeästi että ''Mä vaadin teiltä sitoutumista ku tää ryhmä on jo valmiiks pieni 😊''. Nii en mä enää siinä vaiheessa voinu- enkä ees halunnu lähtä. 😊 Mua jännitti ihan saak'listi viimesenä lauantaina ku tiesin että sunnuntaina on tanssiesitys, jossa mulla on 2 esitystä, Varjo ja mun ryhmäläistenkaa pyörätuolitanssiesitys, en osannu ryhmäkoreografiaa, en osannu vuorosanoja ja maanantaina alkaa teatteriesitykset. Mulla tuli pieniä paniikkihäiriöitä ja mulla oli varmasti kuumetta samaan aikaan ku paniikkihäiriöt oli päällä. Ryhmätanssiesitys meni ihan ok, mut mun oma rima on aika korkeella. 😊 Varjo-tanssiesitys meni niinku pitikin mut mä olin ite tehny sen koreografian mun fyssarinkaa. 😊 Varjo-koreografiakin liittyy paniikkihäiriöihin ja suruun. Sain paljon ihania palautteita koreografiasta ja ihmiset sano että se esitys ''kosketti'' ja ''tuli tippa linssiin''. 😍

 

 

''Nyt piti puhua Sudenpää-vuoresta!'' Sanoi mun noitaystävä Noitien kirja - näytelmässä ku oltiin ajautumassa väärään puheaiheeseen. Se sopii hyvin tähän kohtaan postausta. 😀

Meillä oli 2 näytöstä per. päivä maanantaista keskiviikkoon. Aamun esityksiin tuli n. 3-luokkalaisia ja iltapäivän esityksiin tuttuja/perheenjäseniä tai meidän koulun oppilaita ja henkilökuntaa. Maanantain eka esitys meni ihan hyvin vaikka unohin pari kertaa repliikin. Esitysten välillä hain mun äitin ja mummun kattoo esitystä. 😊 Esityksen jälkeen juteltiin yleisönkaa esityksestä. Perheen äiti kysy meiltä näyttelijöiltä että ''Jännittikö teitä? Oliko vaikeeta oppii vourosanat? 😊''. Mä sanoin että ''Mua jännitti viikonloppuna ihan hirveesti ja mietin että ''Ku en mä oo näyttelijä (mut haluaisin olla)''. Tähän väliin perheen isä sano että ''Ja nyt sä oot 😊''. ja jatkoin että ''Ja aattelin että ''Enkä mä osaa laulaa'' ja jännitti ku en osannu vuorosanoja, mut sit heräsin tänää aamulla ja muistin melkeen kaikki vuorosanat''. 😊 

Koulun henkilökunnasta ihmetteli kans ku olin oppinu pitkät repliikit niin nopeesti ja sano että ''Kyllä susta saa olla ylpee 😊''. Äiti oli vähän epäluuloinen ku kerroin että ''Mä meen teatterilinjalle'' mut nyt äiti ja mummu sano että ''Saa kyllä olla ylpee Veerasta 😊''. Äiti laitto myös videon meille WhatsApp-ryhmään esityksen jälkeen ja sano 

''Kyllä siitä varmaan näyttelijä tulee 😊''.

 

 Eilen oli viimenen näytelmäpäivä.

Aamunäytökseen tuli taas alakoululaisia ja osa oli pyörätuolissa. 

Mulla jäi mieleen että Tessa sano ''Musta on hyvä että Veera on tässä näyttelemässä nii nämäkin näkee että voi näytellä vaikka onkin pyörätuolissa 😊''.

 

Haluun kyllä jatkossakin näytellä. 😍 Mulle saa laittaa viestii jos joku haluu mut esiintyy johonkin.😊 Saa jakaa! 😊

 

234

 

 Monet pitää häät esim. 06.06.06, 09.09.09, 12.12.12, 22.2.22, 23.3.23

Mä tykkään monista erilaisista numerosarjoista. Katon monesti kelloakin ku se on esim. 10:10, 11:11, 12:12, 12:21, 12:34, 1:23, 2:34, 3:45... ja mitä näitä nyt onkaan. 😊 Mun perheenjäsenet, kaverit ja muut ketkä tuntee mut nauraa mulle myös että ''Veeralle pitää olla aina parillinen määrä juttuja''. 😊 Nykyään ku selitän esim. mun veljelle että oon esim. ostanu jotain; nii se osaa sanoo munkaa yhteen ääneen ''Parillinen määrä! 😀''. Ette oo ehkä aatellu mut julkasen nykyään uuden blogipostauksenkin vaan parillisena päivänä. 😀 Paitsi nyt kun teemana on 234. 😊

Numerosarja 234 on ollu semmonen juttu mikä on toistunu mun elämässä nyt lähiaikoina ainakin 3 kertaa, viimeisimpänä tässä postauksessa. 😊

Mä ja mun siskon tyttö/kummityttö vietettiin yhteissynttärit                   Frozen-teemalla. 😊 (Mä olin ns. aikuisempi Elsa, Frozen 2:sta ja kummityttö oli Elsa, Frozen 1:sestä. 😊) Sanoin jo viime joulukuussa mun siskolle että ''Teen Frozen-kakun sen synttäreille 😍''. 

Alunperin meillä piti olla synttärit eri aikaan, kummitytöllä helmikuussa ja mulla maaliskuussa, mut meillä on ollu vähän kiireitä nii päätettiin pitää yhteissynttärit. 😊 Kakkua tehdessä mietin että ''Miten laitan nuo kynttilät?'' ku mä täytin 23v. ja kummityttö täytti 4v. Sit keksin että laitan toiseen kakkuun kynttilät 234. 😊

Oon alottanu käymään taidekoulun teatterilinjalla, oon haaveillu näyttelemisestä jo monta vuotta. 😊 Ekana tehtävänä oli ettii jostain- tai kirjottaa ite monologi. Ope sano että ''Veera, sähän voisit ite kirjottaa jonkun (runon), sä voisit olla hyvä ku kirjotat blogiakin.'' 😊

Aluks mulla ei ollu hajuakaan mitä monologi tarkottaa ja luulin että sen pitää olla runo. Sit mun hoitaja sano että ''Ota joku juttu sun blogista, ne tekstit on sulle ainakin tuttuja 😊''. Sit muistin ekan lauseen minkä kirjotin mun siskon tytön korttiin n. vuosi sitten, peilasin sen 2-vuotiaaseen minuun ja jatkoin tekstiä niinku kirjottaisin blogipostausta. 😊

 

 

Laitan vielä videon toisesta monologista (/mun mini teatteriesityksestä) Taiteellista_elamaa-Instaan. Käykää kattoo jos kiinnostaa! 😊

 

Naistenpäivä

 

                                    Viime vuonna naistenpäivänä:

Äiti oli just laittanu mulle vihreitä ja pinkkejä raitoja (halusin olla Avril Lavinge 😀). Kävin fysioterapiassa ja oltiiin sovittu että mun tuolin korjaaja tulee muokkaa mun selkänojaa. (Oltiin jo puhuttu mitä selkänojassa pitää muokata.) Menin Fysiokseen sisälle, mies oli jo siellä. Mies sano jotain että ''Joo, ei tuo ihan hyvältä näytä''. Mun hoitaja ei tunnistanu miestä ja sano ''Siltä on just värjätty tukka! Et sä noin voi sanoo ja vielä naistenpäivänä! 😮''. Mä aloin nauraa ja sanoin mun hoitajalle ''Ei se tarkottanu sitä 😀'', mies sano että ''Puhuttiin selkänojasta 😊'' ja korjas sulavasti 

''Ja ainahan Veera näyttää hyvältä 😊''. 😀

Tänään kävin mun kaverilla; mies taksikuski (ei hirven vanha eikä hirveen nuori) toivotti ''Hyvää naistenpäivää 😊''. (Oli outoa sanoo vaan ''Kiitos 😊'' ku yleensä taksikuski toivottaa ''Hyvää päivänjatkoa 😊'' tai ''Hyvää viikonloppua 😊'' ja vastaan niihin aina ''Kiitos samoin 😊''.) Mä sanoin että ''Oot eka mies tänään joka toivottaa ''Hyvää naistenpäivää 😊'' jos iskää ei lasketa. 😊''. Mies sano ''No toivottavasti et oo kovin montaa miestä nähny tänään'', vastasin että ''Muutaman''. Mies sano että ''Ennen ku sanoo ''Päivää'' pitää sanoo ''Hyvää naistenpäivää 😊''. 

Mä kerroin tuon jutun meijän perheen WhatsApp-ryhmässä ja sanoin että ''Olipa herrasmies 😊''. Sit kysyin meijän perheen naisilta ''Ootteko saanu miehiltänne kukkia tai suklaata? 😊''. Osa oli saanu kukkia ja osa viestin. 😊 Äiti sano vitsillä että ''Miehiä pitää välillä kouluttaa 😀''. (Mä oon vähän kateellinen naisille kellä on auktoriteettia, joku nainen sanoo miehelle kerran ja se menee heti perille, toiset naiset sanoo muutaman kerran mut mies hyväksyy kuitenkin lopuksi sen asian mitä nainen on sanonu mut mä kuulun siihen alimpaan kategoriaan. : Oon sanonu jostain asiasta, sit mun poikaystävä on alkanu mököttää ja lopuks se on ottanu ja lähteny. Äiti on sanonu että ''No sitä miestä ei ois sit ees pystyny kouluttaa, parempi että lähti, löytyy sulle joku parempi 😊''. Sit oon miettiny että ''Niillä naisilla kellä on auktoriteettia ja mies hyväksyy asioita; on oikeesti mies joka myös rakastaa sitä naista 😊''. Sitä odotellessa. 😊

Laitoin Taiteellista_elamaa-Instagramiin  Naistenpäivään liittyvän videon, käykää kattoo. 😊