27.2.

                                                 Erilaisuus
                                                   (osa 2)


Juttelin yks päivä mun kaverikaa Facebookissa siitä että toisia ei sais alkaa syrjimään ulkonäön perusteella jos ei oo ees jutellu toisenkaa. Tuossakin lauseessa käytin sanaa ''jutella'' enkä sanaa ''puhua''. Kaikki ihmiset ei pysty puhumaan samalla tavalla mut se ei tarkota etteikö ne ihmiset pystyis ajattelemaan tai olis fiksuja. Nykyään on niin paljon apuvälineitä erilaisiin haasteisiin.
Esim. puhumiseen on erilaisia apuvälineitä, yks näyttää kirjasta mitä haluaa sanoa, toinen kirjottaa kädellä kommunikaattoriin missä on vähän niinku tietokoneen näppäimet ja kolmas pystyy kirjottaa älypuhelimeen tai tietokoneelle kädellä tai jalalla hiiren avulla. 😊
Koulussa juttelin mun luokkakavereittenkaa siitä että jotkut ihmiset tulee esim. kaupassa tuputtamaan liikaa apua esim. jos joku lyhyt ihminen yrittää ottaa tavaraa vähän ylempää. Se ei silti tarkota sitä etteikö sais kysyä ''Tarvitko apua?'' 😊 Oon myös kuullu että ''suomalaiset ei oo niin avuliaita verrattuna muihin maihin''. Mun kaverit on sanonu niin että ''Näytän joskus siltä että tarvin apua mutta haluan eka yrittää ite että pystyn tekemään mahdollisimman paljon ite etten aina tarvi toista siihen viereen. Kysyn apua jos tarvin.'' 😊
Toinen asia mikä on harmittanut on se että kun jotkut tuijottaa. Mä oon ollu jo kauan sitä mieltä että ei kannata välittää siitä jos joku tuijottaa mutta jossain tilanteissa se on vaikeeta.
Kävin yks päivä kaupassa mut kun olin lähössä kassalta niin yks n. 8v tyttö jää tuijottaa mua suoraan mun eteen enkä päässyt kiertää kummaltakaan puolelta. Ymmärrän että lapset tuijottaa jos ei oo nähny ihmistä joka on pyörätuolissa tai ihmistä jolla on putki kaulassa mutta toivoisin itseni ja mun kavereiden puolesta että siitä ei tehtäis niin isoa numeroa. 😊 Ihmisiähän sitä kaikki ollaan. 😊
Olis hyvä jos vanhemmat puhuis lastenkaa erilaisuudesta että sitä ei tarvis ihmetellä. 😊
Koulukiusaaminenkin vähentyis jos lapset oppis hyväksyy erilaisuudet. 😊
Kun mä menin eskariin ja kouluun niin kävin kertoo eri luokissa miks et voi kävellä tai miks mulla on putki kaulassa. Kun kerroin syyt suoraan, lapset sai kysyä jos jäi epäselvyyksiä, lapset ymmärsi ja sen takia mua ei oo ikinä kiusattu. 😊 Jotkut aikuiset on tullu lastenkaa kaupassa kysymään jotain mikä lapsia on mietityttäny ja oon vastannu niille. 😊 Epätietoisuus puhuttaa.

Oon myös kattonu muutaman leffan mitkä tuo eri näkökulmia tähän aiheeseen mistä kirjotin.

1. Breathe: Tositapahtumiin perustuva elokuva siitä kun yks maailman ensimmäisistä hengityskoneessa olevista ihmisistä lähtee ulos sairaalasta elämään omaa elämää.

2. Kerro minulle jotain hyvää: Tositapahtumiin perustuva elokuva siitä kun yks ihminen joutuu kolariin. Tuleeko rakkaudesta mitään jos toinen on pyörätuolissa?

3. The greatest showman: Musikaali jossa kaikille erilaisille on paikka.