lauantai 30. maaliskuuta 2024

Virvon varvon ja tasan 22-vuotta siitä ku halvaannuin

 

Tälle vuodelle ei oo uusia pääsiäiskuvia kun oon ollu viikon kuumeessa 😕 mut mennään vanhoilla. 😊


Oon harvoin kovassa kuumeessa mut nyt tällä viikolla (ilmeisesti sairastumisen vuosipäivän kunniaksi 😀) mulla oli kuumetta korkeimmillaan 39,7°.

 

Viikko sitte oli virpomispäivä. Siitä tuli mieleen että 

''Mä oon käyny virpomassa viimeks ennen ku halvaannuin''. Mun sairastumisesta on nyt siis oikeestaan tasan 22-vuotta.

Mun sairastumisen oireet alko kuulema niin että mulle tuli paha silmätulehdus, toisen silmän luomi turpos ja näytti kananmunan keltuaiselta. Päiväkodissa oli liikkeellä oksennustautia ja myös aivokalvon tulehdusta. Jäin pois tarhasta ja samoihin aikoihin silmätulehduksen kans yöllä aloin oksentaa ja mulla nousi kuume. Heräsin kuulema aina hyvin kun mut herätettiin juomaan vettä ja join hyvin, ei mitään ongelmaa. 😊 

Sit yks yö kuume vaan nousi, isoin määrä mitä mittari näytti oli 42-43°C eikä mittari ees riittäny. Sit mulla alko olee hengitysvaikeuksia. Iskä laitto mulle peiton päälle, otti mut syliin ja meni munkaa parvekkeelle että mulla on helpompi hengittää ja kuume laskisi, äiti soitti ambulanssin. OYS:issa haukoin henkeä, kolme lääkäriä kävi kattoo mua, yks sano että ''Sillä on jano'' ja pari muuta kävi kattoo, ei sanonu mitään ja lähti pois. Tilanne oli jo niin paha että olisin kohta kuollu siihen paikkaan, iskä katto mua huolissaan ja huudahti ''Nyt lääkäri tänne heti!'', sit lääkäri tuli ja sano että mut pitää laittaa hengityskoneeseen. (Jutellaan vieläkin äitin ja iskänkaa että ''Se lääkäri pelasti sun hengen 😊'') 

Muutamien päivien ajan olin nukutettuna ja myös koomassa, mun keho yritti taistella hengityskonetta vastaan. Kukaan ei osannu sanoo selviänkö / elänkö kauaa. 

Muutama päivä myöhemmin mun keho oli tottunu hengityskoneeseen, mut en heränny vaikka mua yritettiin herätellä, lääkäri oli sanonu että ''Nyt (jos koskaan) kannattaa tuua tärkeitä ihmisiä käymään, esim. sisarukset''. No sit äiti, iskä ja mun kaks isosiskoo tuli käymään, äiti sano että ''Veera ei herää mut sille voi puhua''. Sit mun 4-5v. sisko otti mua kädestä ja sano ''Veera rakas, sisko tässä, avaa silmät'' ja sit mä avasin silmät. 😍


Siitä huomaa kuinka tärkeitä sisarukset on. 😍💗 Meinaa tulla tippa linssiin tätä kirjottaessakin. 😢😊

No siitä mun paraneminen lähti sit liikkeelle. En voinu ite liikkua mut katoin kun mun sisko leikki Barbeilla mun sängyn vieressä, äiti askarteli monesti munkaa esim. nallelle tehtiin pillimehupurkista hengityskone, jätskitikuista seisomateline, Soiva Siilen Mököpeikon pesä-biisistä askarreltiin Mököpeikon pesä biisin sanojen mukaan, pääsin vaunuissa hengityskoneen kans käymään OYS:in käytävillä, juhlittiin eri juhlia: synttäreitä, pääsiäistä, vappua, juhannusta, joulua, kissan ristiäisiä... kaikkee maan ja taivaan väliltä. 😀 Meille tuli myös sillon Kultaisennoutajan pentu Vili jota pääsin moikkaa OYS:in alakertaan mun perheen ja hoitajienkaa. 😊




Tässä alimmaisessa kuvassa oon mun siskon- ja Soivan Siilen Kyöstin ja Markuksenkaa. Jotenkin hauskaa ajatella että ''Nykyään varmaan joka päiväkodissa tiedetään mikä/ketkä on Soiva Siili ja sillon niistä ei paljoo tiedetty ku näin ekan kerran 😀''.


Olin OYS:issa yhteensä 1,5-vuotta, sit pystyin kotiutuu ja sain hoitajaringin joka koostu n. kuudesta lähihoitajasta jotka oli vaan mun luona töissä. 😊 Pikkuhiljaa mun oikee käsi alko liikkuu ja pystyin alkaa leikkii ja syömään ite, pystyin avustettuna kävelemäänkin joskus. 😊

Aika oli sillon aika erilaista, mua tuijotettiin paljon jos kävin ulkona. En oo sairastumisen jälkeen käyny kertaakaan virpomassa kun ihmiset saatto oikeesti pelätä mua kun olin pikkutyttö ja mulla oli putki kaulassa. Me huomattiin että joihinkin paikkoihin mennessä on parempi että mulla on huivi kaulassa, nii ihmiset ei säiky niin paljoo.

Oon kuullu joitain teorioita että aivokalvon tulehdus voi tarttua niin että lasta syöttää samalla lusikalla millä on ite syöny. Me ei tiietä onko mulle käyny näin (kun mun ukki syötti joskus samalla lusikalla) vai sainko vaan tartunnan jostain. Oli miten oli 😊 mulle on OYS:issa sanottu että ''Bakteerit leviää nopeiten/parhaiten suun kautta, kannattaa pestä hampaita''. Onneks aivokalvon tulehdukseen on nykyään myös rokote ja jos haluut multa vinkin ja suojella sun lasta, lapsenlasta, tutun lasta... nii yks keino on olla syöttämättä samalla lusikalla/haarukalla, vaikka hampaat oliskin hyvässä kunnossa. 😊

Kivaa pääsiäistä kaikille! 👋😊💛💚


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti